Kategoriat
Yleinen

PALKOn ongelmallinen suositus mennyt läpi

Transfeminiinit ry:n hallitus on huolissaan transhenkilöiden hoidon huonontumisesta Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvoston tekemän uuden hoitosuosituksen johdosta.

Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on hyväksynyt uudet sukupuolidysforian eli sukupuoliahdistuksen lääketieteellisiä hoitoja koskevan suosituksen 18.6.2020. Nämä suositukset vaikeuttavat monilta osin transihmisten hoidon saavutettavuutta sekä asettavat sukupuolidysforiasta kärsivät ihmiset alueellisesti eriarvoiseen asetelmaan. Suositukset on muodostettu äärimmäisen rajallisella tutkimusmateriaalilla ja ilman minkäänlaista konsultaatiota kohderyhmän potilailta tai järjestöiltä. Suosituksen kommenttikierroksella annettuja järjestökentän kommentteja ei ole huomioitu uudessa suosituksessa lainkaan, vaan se on käytännössä identtinen kommentoitavaksi annetun luonnoksen kanssa.

Erityisen huolestuttavaa uudessa palveluvalikoimasuosituksessa on hoidon tarpeen arvioinnin siirto suurilta osin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikoilta kunnallisen psykologisen terveydenhuollon piiriin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että nykyinen malli jossa sukupuolidysforiaa kärsivä henkilö ohjataan suoraan asiantuntevaan hoitoon korvataan mallilla, jossa kunnallinen terveyskeskushenkilöstö tekee arvion hoidon tarpeesta. Tämä asettaa sukupuolidysforiaa kärsivät henkilöt alueellisesti erittäin epätasa-arvoiseen asemaan. Tässä mallissa pääsy asiantuntevan arvioinnin piiriin on äärimmäisesti todennäköisempää eteläisillä suurilla asutusaluella haja-asutusseutuihin verrattuna.

Tämän lisäksi järjestökentän seurannoissa on toistuvasti todettu terveyskeskuslääkäreiden erittäin puutteellinen tuntemus transterveydenhoidosta. Huomattavaa on myös erot lääkärikunnan suhtautumisessa sukupuoli-identiteetin moninaisuuteen alueellisesti. Jo nykyisen mallin alla on todettu asianmukaiseen hoitoon ohjaamisessa ongelmia. Monet transhoitoihin hakeutuneet ihmiset raportoivat kärsivänsä hoitojärjestelmän näennäisestä mielivaltaisuudesta lääkärien tekemissä päätöksissä. Alueellisen arvioinnin muodostaminen kynnyskysymykseksi asianmukaiseen hoitoyksikköön pääsylle antaa paikallistason terveydenhuoltoyksiköille täyden päätösvallan, jossa pahimmassa tapauksessa poliittiset ja uskonnolliset tekijät voivat vaikuttaa lähetepäätöksiin. Tällaisista ongelmista on lähetekäytännöissä näytettä jo nykyisen järjestelmän alla.

Perusteeksi näille muutoksille lähetekäytäntöihin annetaan sukupuolenkorjaushoitoihin hakeutuvien potilasmäärien lisääntyminen. Tämä on palvelurakenteen muutokselle erittäin kyseenalainen motivaatio. Transpotilaiden hoidon tarve ei muutu siirtämällä hoito vähemmän pätevien hoitoyksiköiden harteille. Sen sijaan sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikoiden resursseja pitäisi lisätä niin että ne voisivat vastata hoidon tarpeen lisääntymiseen. Paikallistason terveydenhuoltohenkilöstön kouluttaminen ja hoitoprosessin hidastumisesta johtuvat psykologiset hoitotarpeet tulevat aiheuttamaan suhteettomia lisäkustannuksia.

Hoitosuosituksessa viitataan toistuvasti tutkimustuloksen puutteeseen ja suosituksessa viitattavat tutkimukset ovat laajuudeltaan äärimmäisen rajattuja. Viitattujen tutkimusten osallistujamäärät olivat pienimmillään 7 henkilöä ja laajimmillaan vain 349 henkilöä. Nämä määrät ja suosituksen oheismateriaalit viittaavat siihen, että suosituksen laatimisessa on käytetty hyvin vaihtelevan tasoisia tutkimuksia ja selvityksiä. Perusteena tälle on annettu muun muassa eri hormonivalmisteiden käyttö eri maissa, mikä on kyseenalaistettava suosituksien pohjautuessa erityisesti psykologisten pitkäaikaisvaikutusten seurantaan.

Psykologisten pitkäaikaisvaikutusten arviointi suosituksessa on myös luonteeltaan mustavalkoista ja rajattua. Hoitosuosituksessa viitataan useamman kerran esimerkiksi yleisen masennuksen ja ahdistuksen pysyminen tilastollisesti muuttumattomana ennen ja jälkeen sukupuolenkorjausprosessin. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon kansainvälisissä tutkimuksissa johdonmukaisesti saatuihin tuloksiin, joissa on todettu näiden pohjasyyn muuttumisen. Suosituksessa nostetaan korrektisti esiin sukupuolidysforian lieventymisen tuoma elämänlaadun parannus, mutta ikävä kyllä käytännön elämässä usein sukupuoliahdistuksen tilalle nousee yhteiskunnan transvihamielisyydestä johtuvat psykososiaaliset ahdistusta ja masennusta herättävät tekijät. On hyvin subjektiivista tulisiko yhteiskunnan rajatun ihmiskuvan aiheuttamat ongelmat ottaa lääketieteellisissä suosituksissa huomioon, mutta joka tapauksessa sukupuolidysforian ja transfobian aiheuttamien henkisten haasteiden eriyttäminen antaa vääristyneen kuvan pitkäaikaisseurannan tuloksista.

Myös fyysisistä transhoidoista hoitosuositus antaa erittäin rajallisen ja binäärisen kuvan. Vaikka suosituksessa puhutaan yksilöllisestä hoidon räätälöinnistä ja tarpeiden arvioinnista, käytetään suosituksessa johdonmukaisesti kaksijakoiseen sukupuoleen viittaavaa kieltä. Siitäkin huolimatta että sukupuoli-identiteetin variaatiot ovat transyhteisössä merkittäviä. Suosituksessa rajataan myös julkisen terveydenhuollon palveluvaloikoima ”merkittävää hyötyä” antaviin toimenpiteisiin. Tämä vastaa nykytilannetta ja on ajatuksen tasolla perusteltava linjaus. Kuitenkaan suosituksessa ei suhtauduta tutkivasti merkittävää hyötyä antavan hoidon määrittelyyn. Tarpeettomaksi kosmeettiseksi toimenpiteeksi on linjattu esimerkiksi kasvokirurgia, jonka on kuitenkin todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa tuovan huomattavaa psykososiaalista helpotusta transihmisten elämään.

Ongelmalliseksi on myös todettava tapa, jolla uudet hoitosuositukset ovat ristiriidassa kansainvälisten suositusten kanssa. Näitä kansainvälisiä suosituksia on laatinut muun muassa World Professional Association for Transgender Health (WPATH), Maailman terveysjärjestö (WHO), Endokrinologinen yhdistys (Endocrine society) sekä kansainvälisesti käytössä oleva Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5). Näiden lisäksi uusi suositus on ristiriidassa vuonna 2022 käyttöön otettavan globaalin uuden  diagnostisen standardidokumentin International Classification of Disease 11th Revisionin (ICD-11) kanssa, joka korvaa nykyisen ICD-10 luokituksen.

Transfeminiinit ry:n hallitus toteaa yllä olevin perustein uuden hoitosuosituksen olevan puutteellisin tiedoin laadituksi, kansainvälisiä hoitosuosituksia rikkovaksi ja yleisten ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin ongelmalliseksi. Olemme erittäin huolissamme potilaiden yksilöllisen ja tasavertaisen hoidon toteutumisesta uuden suosituksen myötä. Viittaamme edelleen laatimaamme lausuntokierroksen muistioon, erityisesti mainitsemiimme räikempiin ihmisoikeusrikkomuksiin, mitä mielestämme nyt laadittu suositus pitää sisällään.

Transfeminiinit ry on transnaisten ja transfeminiineiksi itsensä määrittelevien valtakunnallinen järjestö, joka ajaa kohderyhmänsä yleisiä erityisesti hoidollisia ja juridisia etuja, ja joka harjoittaa vertaistukitoimintaa ja järjestää jäsentapaamisia.

Lisätietoja antaa Transfeminiinit ry puolesta, puheenjohtaja Tanja von Knorring, sähköposti tanja@transfem.fi. Yhdistyksen sähköposti on hallitus@transfem.fi Haastattelupyynnöt ensisijassa sähköpostitse.

3 vastausta aiheeseen “PALKOn ongelmallinen suositus mennyt läpi”